Telefoŋ cinndel feccere 2
Analog gadano njulaagu otomaatik (1G) udditaa to Japon ko Nippon Telegraph e Telephone e hitaande 1979. Rewi heen ko e hitaande 1981 udditgol e sahaa gooto, njuɓɓudi telefoŋaaji Nordik (NMT) to Dental Amerik, Finlande, Norwees, e Suwed. Leyɗeele keewɗe goɗɗe ndewi heen e fuɗɗoode haa e cakkital kitaale 1980. Ɗeeɗoo kaɓirɗe jibinannde adannde (1G) ina mbaawi wallitde noddaali ɓurɗi heewde e sahaa gooto kono haa jooni ina kuutoroo karallaagal celluka analog. E hitaande 1983, ko DynaTAC 8000x woni telefoŋ cinndel gadano njulaagu.
E hitaande 1991, karallaagal cellal dijital jibinannde ɗiɗmere (2G) yaltinaa to Finlande e Radiolinja e dow tolno GSM. Ɗum jibinii kawgel e nder sekteer oo nde tawnoo gollotooɓe e lowre ndee ina luulndii gollotooɓe e lowre 1G jooni ɓee. Eɓɓaande GSM ko eɓɓaande Orop hollirnde e CEPT ("Batu Oropnaajo Postooji e Telefoŋaaji", batu Oropnaajo Posto e Telefoŋaaji). Gollal R&D hakkunde Farayse e Almaañ hollitii mbaawka karallaagal, e hitaande 1987, nanondiral nanondiral siynaa hakkunde leyɗeele 13 Orop, jaɓɗe udditde sarwiis njulaagu haa hitaande 1991. Version gadano e tolno GSM ina waɗi 6 000 kelle. IEEE e RSE ndokki Thomas Haug e Philippe Dupuis njeenaari James Clerk Maxwell 2018 ngam darnde maɓɓe e mbaydi telefoŋ cinndel gadano. E hitaande 2018, GSM huutoraama ko ina tolnoo e miliyaaruuji 5 neɗɗo e nder ko ina tolnoo e 220 leydi. GSM (2G) wayliima wonti 3G, 4G e 5G. Fedde toppitiinde GSM fuɗɗii ko e Goomu Gollorɗe CEPT GSM (Groupe Special Mobile) e hitaande 1982 e les njiimaandi CEPT. E hitaande 1988, ETSI sosaa, denndaangal golle njuɓɓudi CEPT mbaɗtaa e ETSI. Goomu gollordu GSM wonti Goomu karallaagal GSM. E hitaande 1991, nde wonti Goomu Karallaagal SMG (Groupe Mobile Speciale) nde ETSI halfini goomu nguu UMTS (3G). Gaagaa neldude daande e dow maandeeji dijital, lowre 2G ndee naatinii sarwisaaji dokke ngam neldude telefoŋaaji, fuɗɗoraade e mesasuuji binndaaɗi SMS, caggal ɗuum yaajde haa yettii Multimedia Messaging Service (MMS), e internet telefoŋaaji jogiiɗi njaaweeki neldugol ɓurki mawnude e teori 384 kbit/s (48 kB/s).
E hitaande 2001, jibinannde tataɓere (3G) yaltinaa to Japon e NTT DoCoMo e dow tolno WCDMA. Rewi heen ko ɓeydagol 3.5G walla 3G+ tuugingol e galle jokkorgal packet (HSPA) jaawngal toowngal, addani resooji UMTS jogaade jaawle e mbaawka ɓurka toowde e jokkondire. 3G ina waawi rokkude jokkorgal jaajngal mooftaangal e Mbit/s keewɗi e telefoŋaaji cinndooji e modemuuji mooftaaɗi e nder ordinateeruuji portaabe. Ɗuum ina ɗaɓɓi nde waawi huutoreede e jokkondire internet mooftaaɗe, VoIP, noddaango wideyoo, e neldude mesasuuji e-mail mawɗi, kam e ƴeewde wideyooji, ko ɓuri heewde e mbaadiiji teskinɗi.
E hitaande 2009, ina laaɓti wonde, e won e sahaaji, resooji 3G ina mbaawi ustaade sabu ɓeydagol kuutorɗe baawɗe huutoraade bandwidth, ko wayi no streaming media. Ɗum noon, gollordu nduu fuɗɗii ƴeewde karallaagal kesal (4G) ngal, tawa ina fotnoo ɓeydude njaaweeki mum haa laabi sappo e karallaagal 3G gonngal hannde ngal. Sarwiis LTE gadano mo yimɓe fof mbaawi heɓde oo, fuɗɗii ko e leydi Skandinaavi, ko TeliaSonera e hitaande 2009. E kitaale 2010, karallaagal 4G heɓiino kuutorɗe keewɗe e nder fannuuji keewɗi, kollirooji keewal mum e rokkude jokkondiral toowngal tawa alaa kaɓirɗe, ko wayi no jokkondire internet ɗe ngalaa kaɓirɗe toowɗe, e jokkondire internet ɗe ngalaa kaɓirɗe, ko wayi no kaɓirɗe moɓtooje ɗe ngalaa kaɓirɗe, e kaɓirɗe moɓtooje ɗe ngalaa kaɓirɗe, kaɓirɗe ɗe ngalaa kaɓirɗe, ko wayi no kaɓirɗe moɓtooje ɗe ngalaa kaɓirɗe, kaɓirɗe ɗe ngalaa kaɓirɗe streaming (ina heen jimɗi, wideyooji, rajooji, e teleeji).
Jaɓɓugol resooji celluka joyaɓo (5G) fuɗɗiima e winndere ndee kala e hitaande 2019. Helmere "5G" ndee fuɗɗii huutoreede ko e binndanɗe wiɗto e eɓɓaaɗe ngam hollirde faɗo mawngo aroore e nder tolnooji jokkondiral telefoŋaaji mooftaaɗi ko ɓuri tolnooji 4G/IMT-Advanced. 3GPP ina siftina 5G ko kala njuɓɓudi jokkondirndi e 5G NR (5G New Radio). 5G ina waawi huutoreede e banngeeji lesɗi, banngeeji hakkundeeji walla banngeeji toowɗi milimeeteer-wave, tawa njaaweeki mum ina waawi yettaade gigabit-per-second (Gbit/s), tawa faandaare mum ko 1 ms latency reso. Ngalɗoo jaabawol ɓadiiɗo-waktu e ɓeydagol golle kuuɓtodinɗe ina waɗi nafoore mawnde wonande kuutorɗe ko wayi no pijirlooji e internet, goonga ɓeydaaɗo e wirto, otooji diwooji, IoT, e sarwisaaji jokkondiral tiiɗɗi.
Fannuuji
Telefoŋ cinndel
Smartphones ina cifaa e mbaawkaaji mum en ordinateeruuji jahduɗi e jamaanu, tawi ina jeyaa heen jokkondiral internet e jokkondiral e kuutorɗe keewɗe. Fedde winndereere jokkondiral ina fotnoo ƴeewde wonɓe e jokkondiral internet, nde inniri abonmaaji Active Mobile-Broadband (ina heen tablette ekn). E nder leyɗeele ƴellitiiɗe, telefoŋaaji cinndooji ɓuri lomtaade karallaagal kesal, tawi noon e nder diiwanuuji ƴellitiiɗi ɗii, ko hedde 50% e kuutoragol telefoŋaaji cinnde fof.
Link 1
Link 2
Link 3
Link 4
Link 5
Link 6
Link 7
Link 8
Link 9
Link 10
Link 11
Link 12
Link 13
Link 14
Link 15
Link 16
Link 17
Link 18
Link 19
Link 20
Link 21
Link 22
Link 23
Link 24
Ajouter un commentaire